Kun koronapandemia iski keväällä 2020, Virpi ja hänen ystävä-kollegansa Sandra halusivat löytää tavan antaa mielekästä ja erilaista etäopetusta. ”Opetamme molemmat saksaa toisena kielenä ja juttelemme normaalistikin erittäin paljon keskenämme. Päätimme, että voisimme alkaa nauhoittaa keskustelujamme eri aiheista.” Näin syntyi Deutsch-Podcast. Podcastissa keskusteluja käydään eri tasoilla; osa on helppoja ja hitaasti puhuttuja, kun taas osassa puhutaan lähes normaalilla puheen tempolla aiheista, jotka vastaavat äidinkielen osaamistasoa.

Kun podcast vuosi sitten perustettiin, Virpi ja Sandra haaveilivat saavansa 1500 kuuntelijaa. Suosio on kuitenkin ylittänyt kaikki odotukset, ja tällä hetkellä podcasteja on kuunneltu yhteensä lähes 200 000 kertaa. Podcastin Instagram-tilillä on huikeat 28 000 seuraajaa.

Virpi kertoo, että kuuntelijoita on moneen lähtöön; osa heistä asuu Saksassa ja tähtää siellä koulutukseen tai työelämään, toiset suunnittelevat Saksaan muuttamista ja haluavat esimerkiksi oppia alkeita. Joukossa on myös ulkomaalaisia, joilla on vaikkapa oman yrityksen tai työpaikan kautta yhteyksiä Saksaan, ja joille saksan kielen osaamisesta on hyötyä. Hiljattain Virpi ja Sandra istuivat alas miettimään uusia podcast-aiheita. ”Niitä tuli valtavasti laidasta laitaan, aina ruoanlaitosta tieteellisiin aiheisiin. Lisäksi olemme molemmat todella kovia puhumaan, joten meillä todella riittää keskusteltavaa podcasteja varten jatkossakin!”, Virpi kertoo innostuneena. 

”Palaute on meidän kantava voimamme podcastien tekemiseen, ja saamme paljon positiivista palautetta kuulijoilta. Tähän asti podcast on ollut kiva harrastus, mutta katsotaan nyt, kehittyykö siitä pikkuhiljaa myös jonkinlainen työsarka meille”, Virpi pohtii.

Toiseksi haasteeksi Emilia nostaa yksilöllisen opettamisen: ”Tänä päivänä opettajien tulee olla todella hyvin valmistautuneita oppitunneille, sillä kukin oppija tarvitsee yksilöllistä apua ja tukitoimia. Onkin tärkeää, että kaikki oppijat kokisivat opiskelun mielekkääksi”, hän kertoo.

Reactored eriyttävän opetuksen tukena

Emilia on yksi pisimpään Reactored-kieltenoppimisympäristöä käyttäneistä opettajista. Hän otti alustan käyttöön vuoden 2018 paikkeilla tutustuttuaan siihen kieltenopettaja Heini Syyrilän kautta: ”Innostuin heti ja olen käyttänyt sitä siitä lähtien”, Emilia sanoo.

Emilia on saanut Reactoredista apua ainakin osaan edellä mainitsemistaan haasteista. ”Reactoredilla on todella helppoa eriyttää, eli sillä pystyy tekemään nimenomaan eri tasoisia tehtäviä erilaisille oppijoille. Voit harjoitella sanoja, lauseenrakentamista, tekstinymmärtämistä ynnä muuta juuri omalla tasollasi ja omaa tahtiasi, ja siitä oppilaat innostuvat ja hyötyvät”, hän kertoo ja jatkaa: ”Oppilaat pitävät myös Reactoredin ääntämisharjoituksista, joilla voi testata oman puheen ymmärrettävyyttä. He saavat myös omaan taitotasoonsa sopivia kuullun ymmärtämisharjoituksia, joita voi toistaa, kunnes oma korva alkaa erottaa tärkeitä asioita. Sanakokeita on myös kätevää teettää Reactoredilla!”

Kevään 2020 koronatilanteessa Emilia otti ensimmäistä kertaa käyttöön myös Reactoredin koetyökalun. ”Se ei ollut lainkaan vaikeaa, ja sain hyvin nopeasti toteutettua ruotsin kokeiden pitämisen etänä oppilaille. Siinä sai todella miettiä sitä, millainen tehtävätyyppi on järkevin etäopetustilanteessa, kun ei pysty olemaan läsnä valvomassa. Kokemuksen kautta opin valitsemaan sopivia tehtäviä, ja itse asiassa sain pidettyä oikein hyviä kokeita! Tulenkin jatkossa käyttämään Reactoredia kokeiden tekemisessä myös lähiopetuksessa. Kokeiden korjaaminen on helppoa ja nopeaa Reactoredilla”, Emilia kertoo.