Vaikka opiskelijat ovat pitkälti videoiden ja muiden materiaalien varassa, ei opettaja tosiasiassa ole lainkaan tarpeeton. Tämä mahdollistaa sen, että opettaja vapautuu opiskelijoiden käytettäväksi. ”Minulla on aikaa kiertää luokassa, jolloin voin tulla apua tarvitsevan viereen selittämään asian”, hän kertoo. Opiskelijat voivat myös määritellä paremmin omaa ajankäyttöään ja esimerkiksi ottaa viikonlopun aikana muita kiinni opinnoissa.

Yksilöllisen oppimismenetelmän takana on matematiikan opettaja Pekka Peura. Pauliina Järvelä oli ensimmäisiä lukion kieltenopettajia, joka otti menetelmän käyttöönsä. Nyt yksilöllinen oppimismenetelmä on tulossa mukaan myös uuteen opintosuunnitelmaan. Pauliina kertoo: ”Mikäli oppijan tavoite on vain päästä kurssi läpi, niin hänen tarvitsee ainoastaan opetella perusasiat. Mikäli tavoittelee korkeita arvosanoja tai vaikka laudaturia, niin töitä on tehtävä enemmän ja sanastoa opeteltava laajemmin. Näin oma taso on mahdollista valita”.

Kun koronapandemia iski keväällä 2020, Virpi ja hänen ystävä-kollegansa Sandra halusivat löytää tavan antaa mielekästä ja erilaista etäopetusta. ”Opetamme molemmat saksaa toisena kielenä ja juttelemme normaalistikin erittäin paljon keskenämme. Päätimme, että voisimme alkaa nauhoittaa keskustelujamme eri aiheista.” Näin syntyi Deutsch-Podcast. Podcastissa keskusteluja käydään eri tasoilla; osa on helppoja ja hitaasti puhuttuja, kun taas osassa puhutaan lähes normaalilla puheen tempolla aiheista, jotka vastaavat äidinkielen osaamistasoa.

Kun podcast vuosi sitten perustettiin, Virpi ja Sandra haaveilivat saavansa 1500 kuuntelijaa. Suosio on kuitenkin ylittänyt kaikki odotukset, ja tällä hetkellä podcasteja on kuunneltu yhteensä lähes 200 000 kertaa. Podcastin Instagram-tilillä on huikeat 28 000 seuraajaa.

Virpi kertoo, että kuuntelijoita on moneen lähtöön; osa heistä asuu Saksassa ja tähtää siellä koulutukseen tai työelämään, toiset suunnittelevat Saksaan muuttamista ja haluavat esimerkiksi oppia alkeita. Joukossa on myös ulkomaalaisia, joilla on vaikkapa oman yrityksen tai työpaikan kautta yhteyksiä Saksaan, ja joille saksan kielen osaamisesta on hyötyä. Hiljattain Virpi ja Sandra istuivat alas miettimään uusia podcast-aiheita. ”Niitä tuli valtavasti laidasta laitaan, aina ruoanlaitosta tieteellisiin aiheisiin. Lisäksi olemme molemmat todella kovia puhumaan, joten meillä todella riittää keskusteltavaa podcasteja varten jatkossakin!”, Virpi kertoo innostuneena. 

”Palaute on meidän kantava voimamme podcastien tekemiseen, ja saamme paljon positiivista palautetta kuulijoilta. Tähän asti podcast on ollut kiva harrastus, mutta katsotaan nyt, kehittyykö siitä pikkuhiljaa myös jonkinlainen työsarka meille”, Virpi pohtii.

Monenlaisia kielitaitoja

Mikä muu Anu Tallavaaraa kiinnostaa kieltenoppimisen aihepiirissä? ”Olen yrittänyt tänä vuonna painottaa, etten opeta kielitäydellisyyttä, vaan kielitaitoa. Kielitaitoja on monenlaisia, eikä ole olemassa vain jokin yksi perfekti, jota tavoitellaan. Innostuminen on valtavan tärkeä osa oppimista, ja sen vuoksi pyrin kuuntelemaan lapsia sekä lähtemään heidän juttuihinsa mukaan. Heitä on kuitenkin osattava samalla johtaa kohti erilaisia suuntia”, Anu kuvailee.

Anu Tallavaara pitää tärkeänä oppimistaitojen opettamista sekä tietynlaista systemaattisuutta kieltenopiskelussa: ”Kieltenopiskelu ei ole mikään himmeli, joka pitäisi jotenkin mystisesti ymmärtää tai etäisesti käsittää. Ajattelen, että kieli on kuin matematiikka, eli järjestelmä, jossa on tiettyjä lainalaisuuksia, jotka pitäisi pyrkiä esittämään oppijoille selkeästi. Harjoittelemalla Reactoredilla on mahdollista saada kehikoita ja järjestelmällisyyttä oppimiseen”, Anu ajattelee. Olisikin syytä päästä irti ajattelusta, joka typistää ihmiset joko kielellisesti lahjakkaisiin tai lahjattomiin. ”Kaikilla on mahdollisuus oppia rakentamaan sitä oppimista”, Anu tiivistää.

Pelillistä omaksumista kuvien ja äänen avulla

Vaikka kerhojen pääpaino on leikkimisessä, Storås on hyödyntänyt opettamisessa digitaalisia työvälineitä etenkin kotona tehtävien pelien ja harjoitusten tekemiseen, ja joskus tehtävien pelilliseen yhdessä tekemiseen vaikkapa älytaululla. Marja on käyttänyt opetuksen apuna myös Reactored-kieltenoppimisympäristöä. Kysyimme Marjalta, millä tavalla Reactored soveltui varhaisen vaiheen oppijoille: ”Saksakerholaiset käyttivät Reactoredia yksikielisesti, eli tehtävät eivät olleet lukutaitoa vaativia käännöstehtäviä, vaan opiskelimme hyvin yksinkertaisella mallilla, kuvien ja äänen avulla. Eli kuuntelimme vaikkapa sanan, jonka perusteella tuli valita sanaa vastaava kuva. Lapset tykkäsivät tästä kovasti ja omaksuivat asioita todella hyvin!”, Storås kuvaa.

Kielikoulu Mastossa etenkin pienempien lasten oppiminen pohjautuu kirjoitusasun sijaan kuulemiseen. Marjan mukaan sanojen kirjallista opettelua ei kannata ottaa mukaan liian varhaisessa vaiheessa. ”Kun myöhemmin aloimme ottaa mukaan kirjallisia tehtäviä, niin itse asiassa lasten ääntäminen alkoikin mennä huonompaan suuntaan”, hän toteaa.

Digitaaliset työvälineet kerhotunteja syventämässä

”Reactored tuki pienten lasten kanssa käytettävää kielikylpymenetelmää. Tämä sopii meille, sillä tarkoitus ei ole istua paikallaan ja opiskella koulutyyppisesti tekstiä, kirjoittamista ja lukemista, vaan myötäoppia kieliä leikin ja pelin kautta”, Marja kertoo.