Millainen palaute auttaa kielitaidon oppijaa eteenpäin?

Testi on tehty, ja tulos on näkyvissä. Oppija saa tietää taitotasonsa. Mutta tietääkö hän, mitä tehdä seuraavaksi?

Pelkkä tasomerkintä ei vielä vastaa siihen. Myöskään palaute ”harjoittele sanastoa” ei auta kovin pitkälle, jos oppija ei tiedä, millaista sanastoa hän tarvitsee tai missä tilanteessa sitä pitäisi käyttää.

Kielitaitotestin palautteen arvo syntyy siitä, että se auttaa ymmärtämään omaa suoritusta ja muuttamaan havainnon harjoitteluksi.

Aloita siitä, mitä vastauksessa näkyi

Hyvä palaute perustuu annettuun vastaukseen. Jos tehtävässä pyydettiin perustelemaan valinta, palautteen pitää auttaa ymmärtämään, tuliko perustelu esiin. Jos tehtävässä piti kertoa tapahtumasta, olennaista on esimerkiksi se, pystyikö kuulija seuraamaan tapahtumien kulkua.

Ajatellaan havainnollistavaa puhetehtävää, jossa oppija kertoo viikonlopustaan. Hän mainitsee paikat ja tekemiset, mutta tapahtumien järjestys jää epäselväksi. Palaute voisi silloin olla: ”Kerroit, missä kävit ja mitä teit. Harjoittele seuraavaksi yhdistämään tapahtumat sanoilla ensin, sitten ja lopuksi.”

Oppija saa tietää sekä onnistumisen että rajatun harjoittelukohteen. Palaute on myös mahdollista yhdistää suoraan vastauksen sisältöön.

Suhteuta palaute tehtävään ja taitotasoon

Aloittelijan vastaus voi olla lyhyt ja sisältää epätarkkuuksia, mutta silti täyttää tehtävän tarkoituksen. Pidemmälle edenneeltä voidaan odottaa tarkempaa ilmaisua ja laajempaa perustelua.

Siksi hyödyllinen palaute tarvitsee samat lähtökohdat kuin arviointikin: mitä tehtävässä pyydettiin ja mitä kyseisellä tasolla odotettiin? Kaikkien virheiden luetteleminen voi peittää alleen sen, mikä suorituksessa oli olennaista.

Palautteen pitäisi myös erottaa kielen ongelma tehtävän ymmärtämisestä. Jos oppija vastasi eri kysymykseen kuin oli tarkoitus, pelkkä kieliopin harjoittelu ei välttämättä auta seuraavassa yrityksessä.

Valitse seuraava tavoite riittävän pieneksi

Testi voi tuoda esiin useita harjoittelutarpeita. Niitä kaikkia ei tarvitse muuttaa yhtä aikaa tavoitteiksi.

Ohjauskeskustelussa voidaan valita yksi oppijalle tärkeä tilanne: esimerkiksi poissaolosta ilmoittaminen, työohjeen tarkentaminen tai oman mielipiteen perusteleminen. Sen jälkeen sovitaan, mitä juuri siinä tilanteessa harjoitellaan.

”Haluan puhua paremmin” muuttuu näin tavoitteeksi: ”Harjoittelen kertomaan poissaolon syyn ja kysymään, mitä minun pitää tehdä seuraavaksi.” Tavoitteen toteutumista on helpompi myös tarkastella yhdessä.

Automaattisen palautteen pitää olla tarkistettavaa

SIGNALin kehittämisessä palautteen ymmärrettävyys on tärkeä osa arviointia. Testin tekijän ja tulosta hyödyntävän asiantuntijan on voitava ymmärtää, mihin arvio perustuu.

Automaattisesti tuotettua palautetta kannattaa tarkastella samoin kuin muutakin arviointia: vastaako perustelu todella suoritusta? Jos palaute väittää, että jokin asia puuttui, vaikka se löytyy vastauksesta, asia pitää selvittää. Sujuvasti kirjoitettu perustelu ei yksin osoita arvion oikeellisuutta.

Hyödyllinen palaute auttaa oppijaa näkemään, mitä hän jo osaa, ja valitsemaan seuraavan harjoittelukohteen. Silloin testitulos saa jatkoa oppimisessa.

Seuraavassa artikkelissa tarkastelemme, miten kielitaidon kehittymistä voidaan seurata ja mitä kahden testituloksen vertailussa kannattaa huomioida.