Miten kielitaidon kehittymistä kannattaa seurata?
Opiskelija on harjoitellut suomea useita kuukausia. Uuden testin taitotasomerkintä on sama kuin alussa. Tarkoittaako se, ettei oppimista ole tapahtunut?
Ei välttämättä. Taitotasomerkintä on melko laaja kuvaus osaamisesta. Sen sisällä voi tapahtua kehitystä, joka näkyy esimerkiksi itsenäisempänä viestintänä, parempana ymmärtämisenä tai monipuolisempana ilmaisuna.
Siksi kielitaidon seurannassa tarvitaan kysymys, johon seurannalla halutaan vastata. Onko tavoitteena selvittää sopiva koulutusryhmä, tarkastella harjoittelun vaikutusta vai tunnistaa valmiuksia tiettyyn viestintätilanteeseen?
Seuraa taitoa, jota harjoiteltiin
Jos opetuksessa on harjoiteltu työpaikan keskustelutilanteita, kehitystä kannattaa tarkastella myös puhumisessa ja kuullun ymmärtämisessä. Kokonaistulos voi jättää näiden alueiden muutokset piiloon.
Alkukartoituksessa voidaan tunnistaa harjoittelutarve ja sopia tavoite. Seurannassa palataan siihen: mitä oppija pystyy nyt tekemään, mikä oli aiemmin vaikeaa?
Esimerkiksi työohjeen ymmärtämisessä kehitys voi näkyä siinä, että oppija osaa varmistaa epäselvän kohdan ja kertoa omin sanoin, mitä hänen pitää tehdä. Tämä on hyödyllistä näyttöä, vaikka yleinen taitotasomerkintä pysyisi vielä samana.
Varmista, että tuloksia voi verrata
Kaksi pistemäärää eivät ole automaattisesti vertailukelpoisia. Tehtävien vaikeus, arviointiperusteet ja testin toteutustapa vaikuttavat siihen, mitä tuloksista voi päätellä.
Jos tehtävät tai arviointilogiikka ovat muuttuneet arviointien välillä, muutos tuloksessa ei välttämättä johdu vain oppijan kielitaidosta. Myös testin versio ja olennaiset suoritusolosuhteet on siksi hyödyllistä kirjata.
Mukautuvassa testissä eri suorittajat tai saman henkilön eri suoritukset voivat sisältää eri tehtäviä. Raakojen pistemäärien rinnalla pitää ymmärtää, miten tulokset on muodostettu ja millä perusteella niitä voidaan verrata. Pelkkä prosenttiluku ei ratkaise tätä.
Yhdistä testi käytännön havaintoihin
Testi tuottaa rajatun näytön osaamisesta. Opettajan havainnot, oppijan oma kokemus ja arjen tehtävät täydentävät sitä.
Oppija voi esimerkiksi kertoa, että hän pystyy nyt hoitamaan puhelun itsenäisesti. Opettaja voi huomata, että perustelut ovat aiempaa selkeämpiä. Kun nämä havainnot tukevat testissä näkyvää kehitystä, kokonaiskuva vahvistuu.
Jos tiedot ovat ristiriidassa, kannattaa selvittää syy. Jännitys, tekninen häiriö tai tuttuun tehtävään harjaantuminen voivat vaikuttaa suoritukseen. Yksittäinen muutos ei vielä kerro varmasti kehityksen suunnasta.
Ajoita arviointi päätöksen mukaan
Kaikille ei tarvita samaa testausväliä. Uusi arviointi on hyödyllinen silloin, kun sen tulos auttaa tekemään päätöksen opetuksesta, tuesta tai seuraavasta vaiheesta.
Harjoittelun aikana voidaan käyttää pieniä käytännön tehtäviä. Laajempi taitotasokartoitus voi palvella esimerkiksi koulutusjakson alussa ja myöhemmin, kun on tarpeen tarkastella lähtötilanteen muutosta. Arviointien välissä pitää olla myös mahdollisuus oppia ja käyttää kieltä.
SIGNALin osa-aluekohtainen tulos voi tukea tätä keskustelua. Sen rinnalla on tärkeää tarkastella arviointien vertailukelpoisuutta ja sitä, mitä oppija pystyy tekemään käytännössä.
Seurannan tarkoitus on auttaa suuntaamaan oppimista. Kun tiedetään, mikä on kehittynyt ja missä tarvitaan vielä tukea, seuraavasta vaiheesta voidaan sopia perustellummin.