Miten puhumista arvioidaan ?
Puhuminen on usein se kielitaidon osa-alue, josta teemme arjessa nopeimmat päätelmät. Kuulemme aksentin, tauon tai väärän sanamuodon ja saatamme ajatella, että kielitaito on heikko. Samalla viesti on voinut mennä perille täysin selvästi.
Kun puhumista arvioidaan testissä, kysymys ei siis ole vain siitä, kuulostaako puhe virheettömältä. Olennaisempaa on, mitä puhuja pystyy tekemään kielellä annetussa tehtävässä.
Puhetehtävä tarvitsee tarkoituksen
Ajatellaan kahta tilannetta. Ensimmäisessä ihmistä pyydetään kertomaan, miksi hän myöhästyy töistä. Toisessa hänen pitää perustella näkemyksensä työpaikan uudesta toimintatavasta. Molemmat vaativat puhumista, mutta niissä tarvitaan erilaista ilmaisua.
Arvioinnin lähtökohta on tehtävä: mihin kysymykseen vastataan ja millaista viestiä tilanteessa tarvitaan? Puhetehtävä voi antaa tietoa esimerkiksi siitä, pysyykö vastaus aiheessa, välittyykö tarkoitettu viesti ja pystyykö puhuja rakentamaan vastauksensa tehtävän vaatimalla tavalla.
Kielen tarkkuuskin kuuluu kuvaan. Sanasto, rakenteet ja puheen ymmärrettävyys vaikuttavat siihen, miten hyvin kuulija pystyy seuraamaan viestiä. Niiden merkitys kuitenkin vaihtelee tehtävän ja tavoitellun taitotason mukaan.
Aksentti ei yksin määritä osaamista
Ihmisellä voi olla tunnistettava aksentti ja silti erittäin toimiva suullinen kielitaito. Vastaavasti sujuvalta kuulostava puhe voi jäädä sisällöltään tehtävän ohi.
Siksi puhetta ei kannata arvioida vain yksittäisten ääntämispiirteiden tai virheiden perusteella. Arvioinnissa on katsottava, ymmärtääkö kuulija olennaisen ja täyttääkö vastaus tehtävän tarkoituksen. Tasokohtaiset odotukset auttavat suhteuttamaan tätä: aloittelijalta ja pitkälle edenneeltä puhujalta ei odoteta samaa.
Tämä ei tarkoita, että kaikki ymmärrettävä puhe olisi automaattisesti riittävää jokaiseen tilanteeseen. Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvä ohjeistus tai vaativa asiakastyö voi edellyttää hyvin täsmällistä ilmaisua. Arvioinnin käyttötarkoitus ratkaisee, millaista osaamista tarvitaan.
Mitä automaatio voi auttaa tekemään?
SIGNALissa puhumista tarkastellaan puhetehtävien avulla osana muuta kielitaidon arviointia. Automaattinen arviointi voi auttaa käsittelemään vastauksia yhdenmukaisten, etukäteen määriteltyjen periaatteiden mukaan ja tuomaan esiin osa-aluekohtaisen tuloksen.
Tuloksessa on silti otettava huomioon puhetilanne. Äänite ei välttämättä kerro kaikkea puhujan osaamisesta: taustamelu, mikrofoniongelma, jännitys tai tehtävänannon väärinkäsitys voivat vaikuttaa suoritukseen. Yhden tehtävän perusteella ei pidä tehdä laajempaa johtopäätöstä kuin tehtävä sallii.
Siksi hyvä tulos auttaa myös asiantuntijaa kysymään: vastaako tämä havaintojani, ja tarvitaanko puhumisesta vielä toinen näyttö?
Puhuminen on ennen kaikkea viestimistä
Puheen arvioinnissa tärkeä kysymys on yksinkertainen: pystyikö henkilö välittämään tehtävässä tarvittavan ajatuksen toiselle ihmiselle? Vastauksen lisäksi tarkastellaan sitä, millä tavoin hän sen teki ja millaiseen kielitaidon tasoon suoritus suhteutuu.
Kun puhumista tarkastellaan näin, testitulos voi tukea sekä oppijan palautetta että koulutuksen tai ohjauksen suunnittelua. Tavoitteena on kuvata osaamista mahdollisimman hyödyllisesti, ei tiivistää ihmisen puhetaitoa yhteen virheluetteloon.