Pedagogisen laatumääritelmän avulla voidaan arvioida systemaattisemmin digitaalisen oppimisympäristön opetuksellista laatua. Laatumääritelmän lisäksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee huomioida myös tietosuoja-asiat, kuten EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) sekä tietosuojalain.

Tässä tekstissä käymme läpi kriteerejä ja arvioimme, kuinka Reactored täyttää laadukkaalle digitaaliselle ympäristölle annettuja määritelmiä. Reactored on jo vuonna 2020 saanut Education Alliancen laadukkaan koulutustuotteen sertifikaatin. 

Pedagogiset kriteerit muodostuvat neljästä pääkohdasta:

• yhteisöllinen ja yksilöllinen oppiminen
• luova ja itseilmaisullinen oppiminen
• toiminnallinen ja tutkiva oppiminen
• oppimaan oppiminen.

Pauliinan opetus on jo pidemmän aikaan tapahtunut videoiden välityksellä. Sen vuoksi hänelle korona-aika ei juurikaan tuonut suuria muutoksia opetukseen:  ”yksilöllisen oppimismenetelmän ansiosta minua ei tarvittaisi periaatteessa ollenkaan. Asiat, jotka opettaja yleensä puhuu luokan edessä, on videoitu, ja opiskelija voi katsoa videon sitten, kun on kyseisessä vaiheessa menossa. Oppilailla on käytössään sähköinen opintokortti, josta voi katsoa, mitä on tarkoitus tehdä seuraavaksi”, hän kertoo. Videot ovat interaktiivisia, eli videon jälkeen testataan, että asia on kuultu ja ymmärretty. 

Ruotsin kielessä kaikki opetus tapahtuu tällä tavalla, mutta ranskan kielen opiskelu sujuu vielä perinteisesti. 

Onko videoiden välityksellä tapahtuva oppiminen tehokasta? ”Mielestäni se on melkeinpä ainoa järkevä tapa. Siirryin siihen sen vuoksi, että luokasta keskimäärin vain noin viisi oppilasta jaksoi tehdä läksynsä ja loput kopioivat vastaukset taululta epätoivoisen vimmalla. Samaan aikaan he eivät pystyneet keskittymään siihen, mitä puhuin. Nyt oppijoilla ei ole muuta tapaa edetä, kuin tehdä itse tehtävät. Oppiminen on tehokasta, kun voi kuunnella, puhua, tehdä kirjallisia tehtäviä sekä kielioppia monipuolisesti”, Pauliina kuvailee.

Tavoitimme Anun hetkellä, jona hän oli juuri saanut kokeentarkastusurakan päätökseen. Aloitimme siis haastattelun keskustelemalla kokeista ja niiden tarkistamisesta. Hän on vakuuttunut siitä, että tietotekniikka voi hoitaa kokeentarkastuksen paljon nopeammin, tarkemmin ja luotettavammin. ”Olen jo vuosien ajan miettinyt, että eikö tosiaan voisi olla digitaalista ohjelmaa, joka tunnistaisi virheet, jotka toistuvat kokeissa uudestaan ja uudestaan. Opettajalla on paksu nippu kokeita läpikäytävänä, ja kaikki tehtävät tulisi muistaa arvostella samalla oikeudenmukaisuudella. Kun on viimein saanut tehtyä tarkastukset yhdenmukaisesti, tulee vielä laskea kaikki pisteet yhteen! Reactoredissa tämä asia on ratkaistu, kun oppiva kokeentarkastaja tekee työn. Tämä nopeuttaa tarkistamista huomattavasti”, Anu sanoo.

Nuoremmat oppilaat, eli kolmos-nelosluokkalaiset, tekevät kokeensa paperilla, mutta vitos-kutosluokkalaiset käyttävät Reactored oppimisympäristöä, jossa kokeiden tekeminen ja tarkistaminen on tehty opettajalle ja oppilaille helpoksi. Oppitunnin tai kurssin voi esimerkiksi kääntää suoraan koemuotoon, ja arviointi tapahtuu automaation avustamana, eli järjestelmä pisteyttää saman virheen aina samalla tavalla. Anu kertoo: ”Sain juuri todella sutjakkaan korjattua 50 koetta Reactoredilla”.

Storåsin perustama Kielikoulu Masto on noin 3–10 -vuotiaille lapsille suunnattu kerho, johon kuuluu tällä hetkellä yhteensä kymmenen englannin ja saksan kielen ryhmää. Kerhot toimivat koulujen ja päiväkotien tiloissa ympäri Helsinkiä ja Espoota. Kysyimme, mikä innosti Marjaa perustamaan oman kielikoulun?

”Keskityin omassa gradussani varhaiseen kieltenoppimiseen ja minua alkoi kiehtoa ajatus tehdä opettajuuden ohessa jotakin omaa. Gradun tiimoilta vahvistui ajatus siitä, että mitä varhaisemmin kieltenopiskelun aloittaa, sitä luonnollisempaa oppiminen on lapsille. Näen tämän tällä hetkellä omissa lapsissani, jotka alkavat olla oppimisen iässä ja suorastaan imevät itseensä uutta kieltä valtavalla motivaatiolla!”, Marja kertoo.

Kielten tehokas oppiminen ei kuitenkaan riipu vain nuoresta iästä, vaan myös tavasta, jolla kieli tulee oppijalle tutuksi. Marja lisääkin: ”Itse uskon, ja tutkimuksetkin sen osoittavat, että pelin, leikin ja laulun avulla omaksuttuna lapset motivoituvat kielten oppimisesta ja oppivat kuin luonnostaan”.