Kielitaito › Hoitoala

Kielitaitovaatimukset sosiaali- ja terveysalalla

Sote-ammattihenkilöltä vaaditaan työtehtävien edellyttämä riittävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Työnantajan velvollisuus on arvioida, että henkilöllä on riittävä kielitaito työtehtäviinsä (LVV).

Päivitetty 6.11.2026 · Lähteet tarkistettu 6.11.2026

Lupa- ja valvontavirasto (LVV, entinen Valvira) hyväksyy kielitaidon osoitukseksi esimerkiksi vähintään keskitason YKI-tutkinnon (tasot 3–4) siten, että kaikki osa-alueet ovat vähintään 3 samassa kokeessa, mikä vastaa tasoa B1. Hallitus antoi 22.10.2026 esityksen ammattihenkilölakien muutoksista: tarkemman kielitaitotason määräisi LVV, ja vaatimuksen nostoa B2:een on tarkasteltu (tilanne 23.10.2026).

Miten riittävä kielitaito osoitetaan nyt?

Miten riittävä kielitaito osoitetaan nyt?
Osoitustapa	Vaatimus (LVV)
Yleinen kielitutkinto (YKI)	Vähintään keskitason tutkinto (tasot 3–4) siten, että kaikki osa-alueet ovat vähintään 3 samassa kokeessa
Valtionhallinnon kielitutkinto (VKT)	Vähintään tyydyttävä taito kaikilta osa-alueilta. VKT-tutkinnot lakkautetaan vaiheittain 31.12.2028 mennessä (OPH).
Koulutodistus	Peruskoulun päättötodistus, lukion päättötodistus tai ylioppilastutkintotodistus, jossa on hyväksytty arvosana suomesta tai ruotsista (äidinkielenä tai toisena kielenä)
Tutkinto tai opinnot suomeksi tai ruotsiksi	Ammatillinen tutkinto suomeksi tai ruotsiksi, virkamiessuomen tai -ruotsin opinnot tai kypsyysnäyte
Työnantajan lausunto	Työpaikka ja työskentelyaika, työtehtävät sekä erilliset arviot puhumisesta, kirjoittamisesta, puheen ymmärtämisestä ja tekstin ymmärtämisestä. LVV arvioi lausunnon tapauskohtaisesti.

Ammattikohtaisista hakemusohjeista näkee, milloin kielitaito pitää osoittaa LVV:lle. Ohjeet löytyvät LVV:n sivuilta.

Työnantaja vastaa riittävyyden arvioinnista

Todistus näyttää, millä tasolla henkilö on joskus ollut. LVV:n mukaan työnantajan velvollisuus on arvioida, että henkilöllä on riittävä kielitaito työtehtäviinsä, esimerkiksi potilasohjaukseen, kirjaamiseen ja puhelintilanteisiin. STM:n mukaan suurin vastuu kielitaidon varmistamisesta on työnantajilla. Työnantajille kehitetään yhtenäisempiä käytäntöjä sekä arvioinnin työvälineitä.

Mikä muuttuu 1.9.2027? Hallituksen esitys HE 274/2026

Lyhyesti (tilanne 6.11.2026)

Hallitus antoi 22.10.2026 eduskunnalle esityksen HE 274/2026, jossa sote-ammattihenkilöiden kielitaitosäännöksiä tarkennetaan. Esitys on eduskunnan käsiteltävänä, eikä se ole vielä laki.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2027.
Lakiin ei kirjattaisi kielitaitotasoa. Tasosta, hyväksyttävistä todistuksista ja siitä, missä hakemuksen vaiheessa kielitaito osoitetaan, päättäisi Lupa- ja valvontavirasto (LVV) omalla määräyksellään. Määräystä ei ole vielä annettu.
Työnantajan olisi varmistettava, että ammattihenkilöllä on tehtäviensä edellyttämä kielitaito koko palvelussuhteen ajan, ei vain rekrytoinnissa.
LVV voisi tarkistaa myös niiden hakijoiden kielitaidon, jotka ovat suorittaneet ammattiin johtavan koulutuksen Suomessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.
Nykyinen LVV:n käytäntö on B1 (YKI 3). STM kertoi 23.3.2026 tarkastelevansa nostoa vähintään B2-tasolle (YKI 4). B2 ei ole päätetty asia.

Aikajana

Aikajana
Päivämäärä	Mitä tapahtui tai tapahtuu	Tila
23.3.2026	STM: valmistelussa tarkastellaan kielitaitovaatimuksen nostoa B1:stä (YKI 3) vähintään B2:een (YKI 4)	Valmistelu
24.6.2026	Esitysluonnos lausunnolle (lausuntoaika päättyi 17.8.2026)	Lausuntokierros
21.9.2026	Erillinen esitys valvontalain muutoksesta (HE 181/2026): palveluntuottajan ja -järjestäjän velvollisuus huolehtia henkilöstön kielitaidosta vahvistuisi, tavoiteltu voimaantulo 1.1.2027	Esitys eduskunnassa
22.10.2026	Hallitus antoi esityksen HE 274/2026 ammattihenkilölakien muuttamisesta	Esitys eduskunnassa
1.9.2027	Ammattihenkilölakien muutosten tavoiteltu voimaantulo	Ehdotus
Ei tiedossa	LVV:n määräys vaadittavasta tasosta ja osoitustavoista	Ei vielä annettu

Mitä esitys muuttaisi?

Kielitaitosäännökset yhtenäistyisivät. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeihin tulisi yhdenmukaiset säännökset ammattioikeuden hakijalta ja ammattihenkilöltä vaadittavasta kielitaidosta. Kielitaitosäännökset lisättäisiin myös sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin.
LVV päättäisi tasosta. LVV antaisi tarkemmat määräykset hakijalta vaadittavasta tasosta, hyväksyttävistä selvityksistä ja siitä, missä hakemusmenettelyn vaiheessa kielitaito osoitetaan. Esityksen perustelujen mukaan määräys on lakia joustavampi tapa muuttaa vaatimusta tarvittaessa.
Tarkistus myös Suomessa vieraalla kielellä opiskelleille. Nykyisin LVV ei voi tarkistaa kielitaitoa hakijoilta, jotka ovat opiskelleet ammattiin Suomessa esimerkiksi englanniksi. Esityksen mukaan se voisi jatkossa tehdä niin. Muutosta sovellettaisiin voimaantulon jälkeen vireille tuleviin hakemuksiin.
Työnantajan vastuu jatkuvaksi. Esityksen perusteluissa todetaan, että ei riittäisi tarkistaa kielitaitoa vain rekrytoinnissa. Velvollisuus tarkoittaisi kielitaidon seurantaa ja arviointia myös palvelussuhteen aikana, esimerkiksi tehtävien muuttuessa.

Mitä ei vielä tiedetä?

Vaadittava taso. Laki ei sitä kertoisi. Taso ratkeaa LVV:n määräyksessä, jonka sisältöä ja aikataulua ei ole julkaistu.
Eduskunnan lopullinen kanta. Eduskunta voi muuttaa esitystä käsittelyssä.
Yhteinen sote-alan kielitutkinto. STM:n mukaan oma sote-alan kielitutkinto on pidemmän aikavälin tavoite. Sille ei ole julkaistu aikataulua.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Rooli	Mitä tehdä nyt	Mitä seurata
Sote-työnantaja (HR, esihenkilö)	Kirjaa, miten kielitaito arvioidaan rekrytoinnissa ja palvelussuhteen aikana. Kuvaa sama käytäntö omavalvontasuunnitelmaan.	LVV:n määräys tasosta; valvontalain muutos (HE 181/2026)
Koulutuksen järjestäjä	Selvitä, keitä vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoista LVV:n tarkistus voisi koskea, ja suunnittele suomen tai ruotsin opinnot ajoissa.	Muutoksen soveltaminen 1.9.2027 jälkeen vireille tuleviin hakemuksiin
Työllisyysalueen asiantuntija	Kun ohjaat asiakasta sote-alalle, selvitä lähtötaso osa-alueittain ja suunnittele kielikoulutus ennen ammattioikeuden hakemista.	Mahdollinen tason nosto vaikuttaa koulutuspolun pituuteen
Hankinnoista vastaava	Määrittele kielikoulutus- ja arviointipalvelujen hankintaan CEFR-asteikko, neljä osa-aluetta erikseen ja raportointi, joka toimii sekä rekrytoinnissa että seurannassa.	Varaa sopimukseen mahdollisuus muuttaa tavoitetasoa, kun LVV:n määräys tulee
Kehityskoordinaattori	Rakenna malli, jossa lähtötaso mitataan ja edistymistä seurataan samalla asteikolla.	STM:n Hyvän työn ohjelma: Kielibuusti.fi-materiaalien täydentäminen ja työnantajaosio 2026–2027

Työnantajan tarkistuslista ennen 1.9.2027

Kuvaa, millä menetelmällä ja millä asteikolla (CEFR) kielitaito arvioidaan rekrytoinnissa.
Sovi, kuinka usein ja missä tilanteissa kielitaito arvioidaan uudelleen palvelussuhteen aikana, esimerkiksi tehtävän vaihtuessa tai kehityskeskustelussa.
Arvioi puhuminen, kirjoittaminen (kirjaaminen), puheen ymmärtäminen ja tekstin ymmärtäminen erikseen.
Dokumentoi arviot ja käytä kaikille samaa mittapuuta.
Suunnittele tuki niille, joiden taso ei vielä riitä tehtävään: kielikoulutus, työpaikan kielituki ja selkeä perehdytys. Hoivatyön sanastoa voi harjoitella esimerkiksi maksuttomalla Hoivaa suomeksi -verkkokurssilla (avautuu uuteen välilehteen).
Päivitä omavalvontasuunnitelman kohta henkilöstön kielitaidosta.
Seuraa eduskuntakäsittelyä ja LVV:n määräystä, ja päivitä tavoitetaso, kun se julkaistaan.

Ammattiryhmät lyhyesti

Lääkäri ja sairaanhoitaja (laillistetut ammattihenkilöt): kielitaito osoitetaan LVV:lle ammattikohtaisen hakemusohjeen mukaan. Työnantaja arvioi lisäksi tehtäväkohtaisen riittävyyden.
Lähihoitaja: suomen- tai ruotsinkielinen ammatillinen tutkinto käy osoitukseksi. Koulutukseen hakeutuvan kielitaitovaatimuksen asettaa oppilaitos → Kielitaitovaatimukset ammatillisessa koulutuksessa.
Hoiva-avustaja: työnantaja arvioi kielitaidon tehtävän mukaan. STM mainitsee hoiva-avustajat yhtenä ryhmänä, jonka kielitaidossa on havaittu puutteita. Hoiva-alan suomen kielen harjoitteluun sopii Hoivaa suomeksi -oppimateriaali.

Työnantajan muistilista

Määritä vaatimus osa-alueittain: puhuminen, kirjoittaminen (kirjaaminen), puheen ymmärtäminen ja tekstin ymmärtäminen.
Tarkista todistus ja arvioi lisäksi tehtäväkohtainen riittävyys.
Käytä kaikille hakijoille ja työntekijöille samaa mittapuuta ja dokumentoi arvio.
Seuraa kehittymistä myös palvelussuhteen aikana. Hallituksen esityksessä (22.10.2026) työnantajan velvollisuutta varmistaa kielitaito koko palvelussuhteen ajan täsmennettäisiin.
Suunnittele tuki, kuten kielikoulutus tai työn kieli perehdytyksessä, jos taso on vielä B1:n alapuolella jollakin osa-alueella.

Tasoista lisää: Kielitaito B1 · Kielitaito B2 · Kielitaitotasot A1–C2

Usein kysyttyä

Mikä kielitaito hoitajalta vaaditaan?

Hoitajalla ja muulla sote-ammattihenkilöllä pitää olla tehtäviensä edellyttämä riittävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. LVV hyväksyy osoitukseksi esimerkiksi vähintään keskitason YKI-tutkinnon (tasot 3–4), jossa kaikki osa-alueet ovat vähintään 3 samassa kokeessa (B1), tai valtionhallinnon kielitutkinnon vähintään tyydyttävän taidon kaikilta osa-alueilta.

Kuka arvioi, riittääkö hoitajan kielitaito?

Lupa- ja valvontaviraston mukaan työnantajan velvollisuus on arvioida, että henkilöllä on riittävä kielitaito työtehtäviinsä. Lupa- ja valvontavirasto määrittää, millä tavoin kielitaito osoitetaan ammattioikeutta haettaessa. Ammattikohtaisista ohjeista näkee, milloin kielitaito pitää osoittaa virastolle.

Tuleeko hoitajille B2-kielitaitovaatimus vuonna 2027?

Sitä ei ole päätetty. Hallituksen esityksessä HE 274/2026 tasoa ei kirjattaisi lakiin, vaan Lupa- ja valvontavirasto määräisi sen myöhemmin. Nykyinen käytäntö on B1 eli YKI 3 kaikista osakokeista samassa kokeessa. STM kertoi maaliskuussa 2026 tarkastelevansa nostoa vähintään B2-tasolle, mutta lopullinen taso ratkeaa LVV:n määräyksessä.

Milloin hoitoalan kielitaitovaatimusten muutokset tulevat voimaan?

Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2027. Hallitus antoi esityksen HE 274/2026 eduskunnalle 22.10.2026, ja eduskunta käsittelee sitä. Esitys ei siis ole vielä voimassa oleva laki, ja eduskunta voi muuttaa sitä. Lupa- ja valvontaviraston tarkempi määräys kielitaidon tasosta annetaan erikseen, eikä sen aikataulua ole julkaistu.

Mitä työnantajan pitää tehdä ennen 1.9.2027?

Työnantajan kannattaa kuvata, miten kielitaito arvioidaan rekrytoinnissa ja miten sitä seurataan palvelussuhteen aikana. Esityksen mukaan työnantajan olisi varmistettava riittävä kielitaito koko palvelussuhteen ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa osa-alueittaista arviointia, dokumentointia, samaa mittapuuta kaikille ja tukea niille, joiden taso ei vielä riitä tehtävään.

Koskeeko muutos jo työssä olevia hoitajia?

Työnantajan velvollisuus koskisi koko palvelussuhdetta, joten se koskisi myös jo työssä olevia ammattihenkilöitä: kielitaitoa pitäisi seurata myös rekrytoinnin jälkeen. Lupa- ja valvontaviraston laajennettu tarkistusoikeus taas koskisi ammattioikeuden hakijoita, ja sitä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen vireille tuleviin hakemuksiin. Ennen voimaantuloa vireillä olleisiin hakemuksiin sovellettaisiin vanhoja säännöksiä.

Kuka päättää, mikä kielitaitotaso hoitajalta vaaditaan?

Ammattioikeuden hakijalta vaadittavasta tasosta päättäisi jatkossa Lupa- ja valvontavirasto määräyksellään, jos eduskunta hyväksyy esityksen HE 274/2026. Työtehtävän edellyttämän kielitaidon riittävyyden arvioi työnantaja. Nykyisin LVV edellyttää esimerkiksi YKI-keskitasoa niin, että kaikki osa-alueet ovat vähintään tasoa 3 samassa kokeessa. Taso voi muuttua, kun määräys annetaan.

Voiko kielitaidon osoittaa työnantajan lausunnolla?

Voi. Lausunnossa pitää olla työpaikka ja työskentelyaika, työtehtävät sekä erilliset arviot suullisesta ja kirjallisesta taidosta sekä puheen ja tekstin ymmärtämisestä. Lausunnon antajan pitää olla henkilö, joka on voinut arvioida kielitaitoa käytännössä. LVV arvioi lausunnon tapauskohtaisesti.

Miten työnantaja voi kartoittaa hoitohenkilöstön kielitaidon?

Työnantaja voi määritellä tehtävän vaatimukset osa-alueittain ja arvioida kaikki samalla mittapuulla. Esimerkiksi SIGNAL antaa suomen kielen kuullun ja luetun ymmärtämisen, puhumisen ja kirjoittamisen tasot erikseen asteikolla A1–C1. Tulokset perustuvat tekoälyn analyysiin ja ennalta määritettyihin mittausalgoritmeihin.

Lue myös: Suomen kielen testi työnhakijalle · SIGNAL yrityksille · Kaikki kielitaitovaatimukset · Hoivaa suomeksi -oppimateriaali

Miten SIGNAL tukee työnantajaa? Reactoredin SIGNAL arvioi suomen kielen taidon neljällä osa-alueella (luetun ymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen) CEFR-tasoilla A1–C1. Tulokset perustuvat tekoälyn analyysiin ja algoritmeihin, ja ne raportoidaan osa-alueittain. Samaa arviointia voi käyttää rekrytoinnissa ja palvelussuhteen aikaisessa seurannassa, joten edistyminen näkyy samalla asteikolla. Ammattioikeuden hakemiseen tarvittavat todistukset määrää LVV. SIGNAL on yleinen suomen kielen taitotasotesti, ei hoiva-alan oma testi. Testi tehdään selaimessa, ja tulos on valmis heti. Ryhmän tulokset voi viedä PDF- ja CSV-muodossa. Voit myös varata esittelyn.

Lähteet

Tarkistettu 6.11.2026.