23.10.2020 I 08.10
Haastattelimme Marja Storåsia, joka on yläkoulun saksan ja englannin kielen opettaja sekä yrittäjä. Hän perusti vuonna 2019 päivätyönsä ohelle Kielikoulu Maston, joka tarjoaa kielikerhoja lapsille. Juttelimme Marjan kanssa varhaisen kieltenoppimisen menetelmistä sekä pelin ja leikin merkityksestä lasten oppimiseen ja motivaatioon.
Storåsin perustama Kielikoulu Masto on noin 3–10 -vuotiaille lapsille suunnattu kerho, johon kuuluu tällä hetkellä yhteensä kymmenen englannin ja saksan kielen ryhmää. Kerhot toimivat koulujen ja päiväkotien tiloissa ympäri Helsinkiä ja Espoota. Kysyimme, mikä innosti Marjaa perustamaan oman kielikoulun?
”Keskityin omassa gradussani varhaiseen kieltenoppimiseen ja minua alkoi kiehtoa ajatus tehdä opettajuuden ohessa jotakin omaa. Gradun tiimoilta vahvistui ajatus siitä, että mitä varhaisemmin kieltenopiskelun aloittaa, sitä luonnollisempaa oppiminen on lapsille. Näen tämän tällä hetkellä omissa lapsissani, jotka alkavat olla oppimisen iässä ja suorastaan imevät itseensä uutta kieltä valtavalla motivaatiolla!”, Marja kertoo.
Kielten tehokas oppiminen ei kuitenkaan riipu vain nuoresta iästä, vaan myös tavasta, jolla kieli tulee oppijalle tutuksi. Marja lisääkin: ”Itse uskon, ja tutkimuksetkin sen osoittavat, että pelin, leikin ja laulun avulla omaksuttuna lapset motivoituvat kielten oppimisesta ja oppivat kuin luonnostaan”.
”Itse uskon, ja tutkimuksetkin sen osoittavat, että pelin, leikin ja laulun kautta omaksuttuna lapset motivoituvat kielten oppimisesta ja oppivat kuin luonnostaan”
Pelillistä omaksumista kuvien ja äänen avulla
Vaikka kerhojen pääpaino on leikkimisessä, Storås on hyödyntänyt opettamisessa digitaalisia työvälineitä etenkin kotona tehtävien pelien ja harjoitusten tekemiseen, ja joskus tehtävien pelilliseen yhdessä tekemiseen vaikkapa älytaululla. Marja on käyttänyt opetuksen apuna myös Reactored-kieltenoppimisympäristöä. Kysyimme Marjalta, millä tavalla Reactored soveltui varhaisen vaiheen oppijoille: ”Saksakerholaiset käyttivät Reactoredia yksikielisesti, eli tehtävät eivät olleet lukutaitoa vaativia käännöstehtäviä, vaan opiskelimme hyvin yksinkertaisella mallilla, kuvien ja äänen avulla. Eli kuuntelimme vaikkapa sanan, jonka perusteella tuli valita sanaa vastaava kuva. Lapset tykkäsivät tästä kovasti ja omaksuivat asioita todella hyvin!”, Storås kuvaa.
Kielikoulu Mastossa etenkin pienempien lasten oppiminen pohjautuu kirjoitusasun sijaan kuulemiseen. Marjan mukaan sanojen kirjallista opettelua ei kannata ottaa mukaan liian varhaisessa vaiheessa. ”Kun myöhemmin aloimme ottaa mukaan kirjallisia tehtäviä, niin itse asiassa lasten ääntäminen alkoikin mennä huonompaan suuntaan”, hän toteaa.
Digitaaliset työvälineet kerhotunteja syventämässä
”Reactored tuki pienten lasten kanssa käytettävää kielikylpymenetelmää. Tämä sopii meille, sillä tarkoitus ei ole istua paikallaan ja opiskella koulutyyppisesti tekstiä, kirjoittamista ja lukemista, vaan myötäoppia kieliä leikin ja pelin kautta”, Marja kertoo.
”Saksakerholaiset käyttivät Reactoredia yksikielisesti, eli tehtävät eivät olleet lukutaitoa vaativia käännöstehtäviä. kuuntelimme vaikkapa sanan, jonka perusteella tuli valita sanaa vastaava kuva. Lapset tykkäsivät tästä kovasti ”
Reactored ollaan ottamassa myös jatkossa kielikerholaisten kielenoppimista tukemaan. ”Alakouluikäisille kerholaisille Reactored sopisi oikein hyvin kerhotunnin pariksi syventämään kerhotunteja” hän lisää. Hieman vanhemmille, jo luku- ja kirjoitustaitoisille kerholaisille, Reactored tarjoaa paljon eri tehtävätyyppejä, joissa voidaan harjoitella kerhossa opittuja asioita.
Marja Storåsin arki on varsin vauhdikasta muun muassa opettajatyön, yrityksen sekä oman perhearjen johdosta. Millä keinoin Marja pitää kehon ja mielen virkeänä päivästä toiseen? ”Liikun tarpeeksi. Tämä syksyn pelastus on ollut työmatkan kulkeminen pyörällä joka päivä. Kuuntelen samalla jotakin mielenkiintoista äänikirjaa tai podcastia. Hengähdystauot arjessa ovat tärkeitä ja käytän ne mielelläni ulkona liikkuen – se on ihan parasta!”, Marja kertoo.
Puhetehtävässä olennaista on, mitä ihminen saa sanottua suhteessa tilanteeseen ja tehtävään. Automaattinen tulos tarvitsee selkeät arviointiperiaatteet.
Tekoäly voi auttaa arvioimaan avoimia kielivastauksia, mutta sen tehtävä ja arvioinnin kriteerit on määriteltävä etukäteen.
Kielitaito näkyy siinä, mitä ihminen ymmärtää ja pystyy viestimään eri tilanteissa. Siksi pelkkä virheiden laskeminen ei riitä kielitaidon arvioinnissa.
Viimeisin päivitysjulkaisu tuo muutoksia käyttöliittymän audiovisuaaliseen ilmeeseen, tehtävätyyppeihin sekä opettajan työkaluihin.
Finsku-oppimateriaalia opiskeltu jo 18 000 kertaa blogi Finsku suomen kielen alkeita opiskeltu jo yli 18 000 kertaa! Yhteistyöhankkeena toteutettu suomen kielen sähköinen oppimateriaali Finsku julkaistiin
Finsku-oppimateriaalilla opiskeltu jo 12 800 kertaa blogi Kesäkuussa 2022 julkaistu Finsku-oppimateriaali on tavoittanut suuren yleisön. Yhteistyöhankkeena toteutettu suomen kielen sähköinen oppimateriaali Finsku julkaistiin kesäkuussa 2022