
Miten kielitaidon kehittymistä kannattaa seurata?
Kehitys voi näkyä arjen viestinnässä jo ennen taitotasomerkinnän muuttumista. Seuranta tarvitsee selkeän tavoitteen ja vertailukelpoista tietoa.
LAKESIDE on joustava digitaalinen harjoittelukokonaisuus englannin opiskeluun. Se kattaa sekä alakoulun että yläkoulun materiaalit ja sopii luokista riippumattomaan ja eri lähtötasot huomioivaan oppimiseen. Yksi materiaalintekijöistä on Tiirismaan koulun kieltenopettaja Johanna Ritala. Kysyimme Johannalta, kuinka hän on soveltanut Lakeside-materiaalia yhdessä yläkoulun oppilaidensa kanssa, ja millä tavalla materiaali on tukenut oppimista.
Hei Johanna! Kerro hieman itsestäsi ja opettajan urastasi.
—Olen Johanna Ritala, ja toimin opettajana Tiirismaan koulussa Lahdessa, jossa olen opettanut englantia ja ruotsia jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Vaikka koulu on pysynyt samana, niin matkan varrella olen tehnyt tosi vaihtelevia työtehtäviä niin lukiossa kuin nyt peruskoulun yläkoulussakin. Muutama vuosi sitten ruotsinkieliset oppilaat rantautuivat meidän kouluumme ja olen saanut opettaa heille englantia.
Käytätkö paljon digitaalisia sovelluksia hyödyksi opetuksessa?
—Olen käyttänyt digimateriaaleja osana opiskelua ja opetusta. Mielestäni on hyvä tapa opiskella vaihtelevasti tehden kirjan tehtäviä kynällä, digitehtäviä laitteilla sekä esim. keskusteluja kasvotusten. Oppilaat ovat myös pitäneet tästä vaihtelusta. Erilaiset opiskelumenetelmät ja työtavat myös tukevat erilaistan oppijoiden oppimista.
”LAKESIDE toimii hyvänä lisämateriaalina myös kirjasarjan ohessa. Yläspäin eriyttävät tehtävät sisältävät esimerkiksi tekstitehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin omassa kirjasarjassani.”
Miten olet hyödyntänyt LAKESIDE-materiaalia opetuksen tukena?
—Tänä keväänä olen käyttänyt Reactoredin LAKESIDE-materiaalia, joka on tuonut kivan mausteen opiskeluun. Se on ollut helppokäyttöinen, sillä oppilaat pääsevät kirjautumaan koodilla sisään. Nämä koodit ovat tallessa opettajalla Reactoredissa, joten oppilailla ei ole päässyt syntymään ongelmia kirjautumisen kanssa, mikäli oma koodi unohtuu. Useissa muissa alustoissa opiskelu on tyssännyt esimerkiksi hankalaan kirjautumiseen. Nopea pääsy on mahdollistanut sen, että kirjan tehtävien jälkeen on mutkatonta ottaa Chromebook tai kännykkä ja siirtyä Reactorediin tekemään Lakeside-materiaalin tehtäviä. Tietenkin alussa meni hetki siihen, että oppilaat oivalsivat tehtävien vastaustavan säätömahdollisuudet sekä esim. sen että lampun alta löytyy usein apusanasto. On kätevää, että pääsen näkemään mitä tehtäviä oppilaat ovat tehneet ja onko esim. läksyksi antamani tehtävät tehty.
—Lakeside toimii myös hyvänä lisämateriaalina kirjasarjan ohessa. Ylöspäin eriyttävät tehtävät sisältävät esimerkiksi tekstitehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin omassa kirjasarjassani. Oppilailla on joskus haasteita löytää kirjojen tehtävistä tarpeeksi haasteita. Alaspäin eriyttävissä tehtävissä voi palautella mieleen ja harjoitella esimerkiksi tärkeimpiä sanastoja. Myös kokeisiin on erittäin kätevää harjoitella, ja annan materiaalista tietyt tehtävät valmistautumista varten. Tämä on tuonut itse asiassa seesteisiä hetkiä oppitunneille, kun oppilaat rauhoittuvat tekemään tehtäviä ihan hipihiljaa itsekseen! Reactoredilla harjoittelu on kuin eräänlainen lepohetki, jonka aikana kuitenkin oppii. Kirjan kanssa on voinut joskus olla vaikea saada oppilaita tekemään tehtäviä, mutta tässä sitä ongelmaa ei ole ollut, vaan tehtävät halutaan aina tehdä! Tähän voi liittyä sekin, että käytän materiaalia muun opetuksen lisänä, ja se tuo myös oppilaille mielekästä vaihtelua perinteisten tehtävien rinnalle. Toki joskus toiset haluavat mieluummin valita paperiset tehtävät.

Kehitys voi näkyä arjen viestinnässä jo ennen taitotasomerkinnän muuttumista. Seuranta tarvitsee selkeän tavoitteen ja vertailukelpoista tietoa.

Hyvä palaute yhdistää havainnon vastauksesta konkreettiseen harjoittelutavoitteeseen.

Taitotaso on hyödyllinen lähtökohta, kun tulosta tarkastellaan osa-alueittain ja suhteessa siihen, mihin tietoa tarvitaan.

Puhetehtävässä olennaista on, mitä ihminen saa sanottua suhteessa tilanteeseen ja tehtävään. Automaattinen tulos tarvitsee selkeät arviointiperiaatteet.

Tekoäly voi auttaa arvioimaan avoimia kielivastauksia, mutta sen tehtävä ja arvioinnin kriteerit on määriteltävä etukäteen.

Kielitaito näkyy siinä, mitä ihminen ymmärtää ja pystyy viestimään eri tilanteissa. Siksi pelkkä virheiden laskeminen ei riitä kielitaidon arvioinnissa.